Modernin vasemmiston syytös maailman taloudellisesta epäoikeudenmukaisuudesta ja USA:n ylivallasta ja näistä johdettu selitystapa terrorismin ymmärtämiseksi on nyt suosionsa huipulla. Kuitenkaan se ei selitä kaikkea.
USA:n keskeinen rooli Lähi-idän asioissa ja asettuminen toistuvasti selkeästi Israelin puolelle on ollut omiaan lisäämään antiamerikkalaisuutta ympäri maailman niin vasemmistolaisissa kuin oikeistolaisissakin ääripiireissä. Jotakin perustavanlaatuista on myös siinä, että vaikka USA on aiheuttanut ulkopolitiikallaan ärsytystä ja lietsonut vihaa maailman muslimiväestössä, ovat syyt paljon moninaisempia ja perimmäisempiä ja tulevat ilmi fundamentalistiseen islamilaisuuteen selvästi liitettävissä yleisessä länsivastaisuudessa. Tällaisia ovat mm. kielteinen suhtautuminen demokratiaan, ihmisoikeuksiin ja markkinatalouteen.
Terrorismilla ei ole mitään suoraa uskonnollista yhteyttä islamiin vaan fundamentalismiin ja uskonnon ja politiikan yhdistämiseen. Päinvastoin, koraani opettaa kunnioittamaan kristittyjä ja juutalaisia ja rakastamaan rauhaa. Oikeutusta hakevaan terroriin pystyy myös kristillinen fundamentalismi, esimerkkeinä Pohjois-Irlanti tai iskut aborttiklinikoille USA:ssa.
Islamilainen fundamentalismi ei sodi uskontona uskontoa vastaan, vaan sen henkisen perinnön ulkoisia merkkejä vastaan jotka kristillisyydestä ja juutalaisuudesta sekularismin avulla on länsimaissa synnytetty. Näitä ovat nykyaikaisuus sen kaikissa muodoissa, oikeudet, monikulttuurisuus ja vapaudet markkinatalouden materialismiin asti. Onkin kenties niin, että kun vasta pääsimme eroon kommunismista ja mikään ei muodosta suurta uhkaa länsimaille, niin länsimaat muodostavat uhkan islamilaisuudelle. Ikään kuin salakavalasti ujuttaen sekä markkinataloutta globalisaation avulla, että geopoliittisia etujaan poliittisen toiminnan avulla.
Afganistan on tarjonnut tyypillisen kasvualustan fundamentalismille. Kun epätoivo ja väärät uskomukset pääsevät valtaamaan ihmisten ajattelun yhteiskunnassa ovat seuraukset olleet aina pahoja. Sodan, kommunismin ja sekasorron osuus islamistien nousussa ja etnisten jännitteiden esiintymisessä on selvä.
Suuri haaste on saada arabivaltiot kuten Afganistan takaisin sille modernisoitumisen tielle jolta se katkerin muistoin kerran käännytettiin sen jäädessä suurvaltapelin jalkoihin. Meidän tehtävämme ei ole kostaa, vaan saada oikeutta ja pyrkiä edistämään ajatuksia siitä, että maltillista islamilaisuutta ei korvata ääriaineksilla, vaan kehitys arabimaissa jatkuisi vääjäämättä kohti kansainvälistymistä, demokratiaa, vapauksia ja avointa yhteiskuntaa.
Vaikka avoin yhteiskunta on ollut aina alttiina hyökkäyksille vihollisten taholta on sen voima vapauksissa ja joustavuudessa. Vaikka vapauden ulkoisilla merkeillä on arvostetut keskuksensa ja symbolinsa, markkinatalouden ja avoimen yhteiskunnan juuret ulottuvat paljon laajemmalle ja syvemmälle. Voimme uskoa, että terroristien on mahdoton kaata tuota vakaata pohjaa jolle kansalaisvapaudet ja ihmisten yritteliäisyys ja aktiivisuus on muurattu.
Velvoittavatko jakamamme arvot meitä yhteisen henkisen perinnön kautta vai voimmeko tuudittautua olevamme tämän tai muiden kriisien ulkopuolella? Onko vapaamatkustamisen aika ohi ja mitä Bush todella tarkoitti puolen valinnalla terrorismin vastaisessa taistelussa?
Pete Peltola