Riitta Ollila epäilee juuri julkaisemassaan väitöstutkimuksessa, että MTV3:n ja Nelosen toimilupamaksut voivat olla sananvapauden vastaisia. Maksut näet lisäävät ohjelmatuotannon kustannuksia, koska ne ovat suhteessa liikevaihtoon. Näin ne suosivat vähäistä ja vähälaatuista ohjelmatuotantoa ja lähetysaikaa—roskaa laatujournalismin kustannuksella.
Ilmeisempi epäkohta on kuitenkin se, että valtiovalta voi myöntää TV-toimilupia suosikeilleen, jolloin näille syntyy intressi kohdella vallanpitäjiä suopeasti. Kaikkein räikeintä oli se, kun suuret puolueet lahjoittivat Radio Novan taajuuden puoliksi omille viestintäyhtiöilleen ja tekivät sillä alan lehtien arvion mukaan noin kymmenen miljoonan voitot kukin; nuo voitot myös pian realisoitiin.
Ratkaisu näihin kaikkiin ongelmiin olisi huutokaupata toimiluvat (esim. yhä määräaikaisina). Tällöin korruptio tai suopean kohtelun epäsuorakaan kiristäminen eivät onnistuisi. Lisäksi huutokaupassa muodostuva kiinteä maksu ei millään tavoin nostaisi ohjelmatuotannon kustannuksia, vaan TV-yhtiöiden kannattaisi käyttää ohjelma-aika nykyistäkin tehokkaammin ja tuottaa tai ostaa entistä laadukkaampaa ohjelmistoa. Jos tulot käytettäisiin työn verotuksen alentamiseen, ohjelmatuotanto tulisi hieman sitäkin edullisemmaksi ja työllisyyskin paranisi kaikilla aloilla.
TV-taajuudet ovat arvokas luonnonvara aivan samalla tavalla kuin rautamalmi, maaomaisuus tai sähkö. Niiden lahjottaminen poliitikkojen valitsemien yritysten osakkeenomistajille on täysin verrattavissa siihen kuinka Venäjä lahjoitti suuren osan maan kaasuvaroista alihintaan hallitusta lähellä oleville piireille.
Kaasuvaroja hallinnoiva Gazprom-yhtiö on sittemmin valtiovallan tuella kaapannut Vladimir Guzinskin liberaalit tiedotusvälineet haltuunsa näiden pengottua liian innokkaasti maan korruptiota.
Toinen Venäjälläkin sananvapauden tukahduttamiseen käytetty keino on se, että poliitikot ryhtyvät julkisin varoin kilpailemaan yksityisten alan yritysten kanssa. Esimerkiksi Novgorodin vallanpitäjät perustivat lehden, joka jakaa julkisin varoin ilmaiseksi koteihin Novgorod-lehteä saattaakseen kriittisen NNG-lehden lukijakatoon ja konkurssiin.
Ranskassa äärioikeiston nostettua päätään hallitus on pyrkinyt kilpailemaan samoista äänistä rajoittamalla kansalaisten vapautta valita, minkä maan kulttuurituotteita he haluavat ostaa. Venäjällä pyritään rajoittamaan tiedotusvälineiden ulkomaalaisomistusta, koska mm. Euroopan neuvosto ja Soroksen Avoin yhteiskunta -säätiö ovat tukeneet yhteiskunnan epäkohtia paljastavia tiedotusvälineitä ja Ted Turner yritti pelastaa Guzinskin konsernin. EU on jopa pyrkinyt saamaan kansainvälisiin kauppasopimuksiin vastaavanlaisia sananvapausrajoituksia, ja maailma on täynnä vielä surullisempia esimerkkejä.
Poliitikkojen tehtävänä tulisi olla sananvapauden puolustaminen, ei sen päättäminen, keillä on oikeus sananvapauteen. Toivomme riippumattomilta tiedotusvälineiltä jatkossakin tukea taistelussa yksilönvapauden puolesta.
Simo Hämäläinen
Pete Peltola
DEFENS ry
defens@defens.org