Keitä he ovat? He sanovat olevansa vapauden ja ihmisten puolustajia kylmää taloutta vastaan. He tuomitsevat kaupankäynnin, mainonnan, pääoman, tuoton, oikeudet ja rahan.
Mikä on heidän aatteensa? He puhuvat köyhien ja kehitysmaiden puolesta. Uuskieltä käyttäen he verhoavat todelliset päämääränsä jotka tarjoavat tarkasteltuna kuitenkin vain kurjuutta, rajoituksia, säännöksiä ja todellista moraalin ja vapauden puutetta, he toistavat jo koettuja oppeja. Tuntuu kuin emme ymmärtäisi, että heidän oppi-isänsä olivat vasta kaikkien tiedossa.
Ovatko he hylänneet elämän todellisuuden? He kapinoivat vastaan sitä suurta epäpersoonallista järjestystä, oikeuksia ja demokratiaa joka maailman sivistystä kantaa. Mutta turha nuoria tästä on syyttää. He toistavat vain sitä mitä heille on opetettu. Korjaammeko sitä hedelmää jota olemme istuttaneet, että voi olla oikeutta ja ansioita ilman osallistumista, että voi olla tarkoitus joka pyhittää keinot?
Jäljitellen jo koettujen oppien mukaista myrkytettyä kieltä tavoitteiden saavuttamiseksi nämä kaunosielut esiintyvät fasismin ja orjuutuksen vastustajina, saaden mukaansa nuoret jotka ovat herkimpiä ja joilla on aiheellinen tunto epäoikeudesta. Alttiimipia näille opeille ovat meistä eräät, jotka tekisivät lähes mitä tahansa maailman pelastamiseksi, paitsi oppisivat tuntemaan jotakin näistä asioista.
Kaikkien ylhäältä annettujen vaikeasti perusteltujen rajoitusten maailmassa nuoret luonnollisesti haluavat tilaan jossa on mahdollisimman vähän ulkoista kuria ja järjestystä ja jossa heillä on oikeus syyttää mielestän pahoja ihmisiä tai jotain "pääomaa" ongelmista ja maailman tilasta. Heillä on idea mutta he sortuvat vääriin tavoitteisiin ja vääriin keinoihin.
Yhteiskunnan ja maailman monimutkaisuus, moninaisuus ja ekonomia ylittävät yksittäisten ihmisten ja hallitusten kyvyn hallita abstraktioita ja aiheuttaa oikeutetustikin huolen mm. "uusliberalismista", "globalisaatiosta" ja kaikista muista trendikkäistä asioista joiden oikea sisältö jää usealle hyvin epäselväksi. On selvää, että muutoksen paineet ovat olemassaolevia ilmiöitä, ne eivät kuitenkaan ole mitään uusia asioita. Mihin on hävinnyt usko edistykseen, vapauteen, hyvinvointiin ja vaurauden luomiseen?
Jos tullit, pääomaliikenteen kiellot ja muut rajoitukset olisivat oikeasti aina hyviä ratkaisuja miksi niitä ei kannattaisi korottaa ja määrätä muuallekkin? Asiaa voidaan lähteä purkamaan asettamalla rajoitukset läänitasolla, kuntatasolla, kaupunginosissa ja kotitalon tontilla. Näin pääsemme kätevästi lähemmäksi talouden ja yhteisön perustoimijaa, elävää ihmistä ja ylisuuret kokonaisuudet muuttuvat käsiteltävimmiksi tapahtumiksi, jolloin ei olekaan enään niin selvää, onko "globalisoituminen" niin paha asia.
Surullisinta on se, että väkivaltaisuuden ja vihamielisyyden lisääntyessä hallinnon ja toimien läpinäkyvyys kärsii, voimatoimia lisätään, liikkumisvapautta rajoitetaan ja vastakohtaisuudet kärjistyvät todellisiksi yhteenotoiksi "vallanpitäjien" ja "kansan" ottaessa yhteen ihmisten mielikuvatasolla.
Pete Peltola