Kannanotto meneillään oleviin GATS-neuvotteluihin

1. Kaupanvapauttamisen tärkeys ja GATS-sidonnat

DEFENS tunnustaa, että Suomen ulkomaankauppapolitiikka on nykyään varsin vapaata. Monet ulkopuoliset asiantuntijatahot pitävät itse asiassa maamme kaupanesteiden tasoa yhtenä maailman alhaisimmista. DEFENS katsoo, että menneisyydessä harjoitettu yksipuolinen liberalisaatio on osoittautunut menestykselliseksi, ja on pitkälti vastuussa Suomen nykyisestä taloudellisesta vakaudesta ja kasvusta. Koska maamme on taloustieteen mielessä pieni niin vienti- kuin tuontialoillaankin, DEFENS katsoo, ettei rajoituksista ole edes teoriassa saatavissa kauppapoliittista etua. Siten uskomme niin periaatteellisista kuin käytännöllisistä syistä, että yksipuolista vapauttamista pitäisi tulevaisuudessakin pitää Suomen ulkomaankauppapolitiikan keskeisenä ohjenuorana.

Uskomme myös, että Suomen kevyitä WTO-sidontoja voidaan käyttää hyväksi. Näkisimme, että kaupan vapauttamisesta saatavat hyödyt toteutuvat näppärimmin yksipuolisen liberalisaation kautta, ja että sidonnat tulisi pitää lähinnä uskottavuuden lisääjinä niillä aloilla joilla tämä on tarpeen, sekä monenkeskisten neuvottelujen kauppatavarana. Lisääntynyt harkinnanvara ja kasvanut riippumattomuus WTO-sopimusmenettelystä helpottavat merkittävästi vapauttamisprosessia.

Edelleen haluaisimme muistuttaa, että perinteisten kauppaneuvotteluiden "defensiiviset edut" ovat hyvin kyseenalaisia. DEFENS katsoo, että kaupan sääntelyn tehtävänä on yksinomaan rauhaomaisen kaupankäynnin ehtojen takaaminen, markkinoiden toiminnan parantaminen ja näin yhteisen hyvän toteutuminen. Yksittäisten alojen suojaaminen toteuttaa yleensä vain erityisiä etuja, ei yhteistä. Tästä syntyvän haitan vähentäminen on sitten kaupan vapauttamisen ensisijainen tarkoitus. Niinpä toivomme, että GATS- neuvotteluissa otetaan huomioon ensi sijassa kokonaistaloudelliset näkökulmat, ei eturyhmäpolitiikkaa.

2. Julkiset palvelut ja niihin liittyvä keskustelu

Suurin osa GATS-sopimusta kohtaan esitetystä kritiikistä liittyy julkisten palveluiden asemaan. DEFENS ymmärtää huolen, mutta arvioi sekä Suomen että EU:n neuvotteluaseman turvaavan palvelut. Suomelle ei ole esitetty aiheeseen liittyviä pyyntöjä, ja WTO-neuvottelukierroksella sovellettava kaikki tai ei mitään -periaate todennäköisesti sulkee tämän kaltaiset rajut muutokset kierrokselta -- kaikki merkittävimmät EU-maat ovat kuitenkin jonkin asteisia hyvinvointivaltioita.

DEFENS huomauttaa, että GATS-sopimuksen laajuus ja poikkeuksellisen hienosyinen sopimusmenettely edellyttävät vastaisuudessa suurempaa huomiota yksityiskohdille. Olisi toivottavaa, että julkisia palveluita koskevat neuvottelut perustuisivat avoimesti saatavissa olevaan tutkimustietoon. Ennen kaikkea taloustieteelliset perusteet tuntuvat puuttuvan nykyisestä keskustelusta miltei kokonaan. Tiedon saatavuus estäisi kaupan vapauttamisen vastaisia juoruja leviämästä. Usein käy myös ilmi, että julkinen tuotanto ei ole annetulla alalla ainoa vaihtoehto, vaan että vapauttaminen yhdistettynä paikalliseen säätelyyn voi tuottaa merkittävää hyötyä.

Koska horisontaaliset sidonnat kattavat laajoja aihealueita, niiden varomaton käyttö johtaa helposti arvaamattoman laajoihin sidontoihin. Säätelyn tarpeen takia herkkiä aloja koskevia horisontaalisia sidontoja pitäisi näin välttää. Toivomme myös, että paikallistason säätely olisi ensisijainen vaste talouden ongelmiin, kaupan esteiden säilyttäminen vasta viimeinen hätävara. Erityisesti toivomme, että maamme jatkaisi kattavaa yksipuolista kaupan liberalisaatiota kaikilla niillä aloilla, joilla voidaan päin vastoin osoittaa, että yksityinen sektori toimii hyvin. Mittava osa EU:lle ja Suomelle esitetyistä pyynnöistä koskee uskoaksemme tällaisia aloja.

Viimein haluamme muistuttaa, että hyvin perusteltu, tasapuolinen säätely on täysin kaupan vapauttamisen periaatteiden mukaista, eikä näin riko GATS:in henkeä tai julkilausuttuja päämääriä vastaan. Suljettu tai teoriapohjaltaan kestämätön sopimusmenettely taas rikkoisi.

3. Luonnollisten henkilöiden asema

DEFENS tunnustaa, että Suomen tämänhetkinen neuvotteluvara GATS-sopimuksen kattaman palvelujen neljännen toimitusmuodon ("Mode4", luonnollisten henkilöiden liike maiden välillä) osalta on vähäinen. Ihmettelemme kuitenkin Suomen hampaattomuutta asiassa. Näyttää osin jopa siltä, että päätökset luonnollisten henkilöiden liikkeestä ollaan jättämässä oman onnensa nojaan. Pelkäämme, että Suomi on tässä auttamassa ns. linnake-Euroopan syntyä. DEFENS vaatii, että Suomi ajaa EU:ssa liikkumisenvapautta nykyistä pontevammin. GATS-sopimuksen neljännellä toimitusmuodolla on tässä hyvin olennainen osa. Uskomme, että monet liikkumisenvapautta vastustavat tahot tekevät näin perusteetta, ja kunnioittamatta yleistä etua. Ennen kaikkea uskomme, että lisävapaudesta tällä saralla olisi merkittävää hyötyä Euroopan reuna-alueen ihmisoikeustilanteelle. Myös käytännöllisiä syitä liikkumisen vapaudelle on, yhtenä esimerkkinä Euroopan väestön ikääntyminen, ja siitä seuraava tarve maahanmuutolle. Sekä Suomen vapaamielinen oikeuskulttuuri että taloudelliset syyt tukevat selvästi laajempaa toimintaa palvelujen neljännen toimitusmuodon vapauttamiseksi.

DEFENS on huolissaan WTO-neuvottelujen avoimuudesta. Kuulemistilaisuuden pohjana toimivat dokumentit eivät ole nähdäksemme olleet saatavilla riittävän aikaisin tai laajalti, ja ne sisältävät merkkejä hätäisestä valmistelusta. Kokonaista paperihistoriaa Suomen neuvotteluprosessista ei ole saatavilla. Euroopan komission käymien neuvottelujen suhteen tilanne on vielä surullisempi -- esimerkiksi ajantasaisia, yksityiskohtaisia pyyntölistoja ei näytä olevan saatavilla lainkaan.

DEFENS uskoo, että suljetut neuvottelut ovat auttaneet perusteettoman GATS- pelon leviämistä, ja osaltaan saaneet aikaan kansalaisjärjestökentän laajan kääntymisen kaupanvapauttamista vastaan. Toivomme, että neuvotteluprosessin läpinäkyvyyteen panostettaisiin jatkossa voimakkaasti, niin Suomessa kuin EU:ssa.

5. GATS-sopimuksen rakenteelliset ongelmat

DEFENS tunnustaa, että GATS on sopimuksena poikkeuksellisen laaja ja monimutkainen. Se sisältää monia ennennäkemättömiäkin piirteitä, näistä ehkä näkyvimpänä markkinoille pääsyyn (market access, MA, artikla XVI) liittyvän pykälän. Pidämme jälkimmäisen yksiselitteisyyttä ja selväpiirteistä syrjinnän vastaista luonnetta tervetulleena poikkeuksena yleensä vaikeaselkoiseen ja epämääräiseen sopimuskieleen.

DEFENS on kuitenkin huolestunut pykälän tulkinnasta. Tarkemmin, GATS- sopimuksen artikla XVI:n kohta 2, alakappale a) kieltää selväsanaisesti yritysten lukumäärään liittyvän sääntelyn. Pelkäämme, että tämä kohta voi joutua ristiriitaan kilpailu- ja monopolilainsäädännön kanssa. DEFENS ei ota kantaa tällaisen laindäädännön tarpeellisuuteen, koska pitää sitä taloustieteellisesti erittäin vaikeana ja toistaiseksi ratkaisemattomana kysymyksenä. Katsomme kuitenkin, että mahdollisuus kilpailun edellytysten takaamiselle pitäisi ehdottomasti pitää auki. Samoin DEFENS pelkää, että GATS- sopimuksen liian laaja tulkinta voisi joutua ristiriitaan tukiaisilla (subsidies, artikla XV), haittaverotuksella ja muulla paikallisella säätelyllä toteutettavan markkinaepäonnistumisten hallinnan kanssa, vaikka sopimuskieli sinänsä selvästi sallii sen.

WTO:n kehittämä de facto -syrjinnän käsite on toinen hyvin huolestuttava ilmiö. Kyseessä on GATS-sopimuksen tulkintatapa, jossa kaupan esteen käsite laajennetaan koskemaan epäsuoraa syrjintää. Tällainen voi välittyä vaikkapa tietyllä alalla toimivien palveluntarjoajien syntyperän epätasaisen jakauman kautta. DEFENS ymmärtää, että epäsuora syrjintä on helppo keino kiertää sopimuksen kirjainta, mutta pelkää lavean tulkinnan voivan johtaa hyvin yllätyksellisiin seurauksiin. Tällaiset yllätykset rikkovat sopimusoikeuden perusperiaatteita vastaan. Katsomme näin, etteivät GATS:in ratifioineet maat ole missään vaiheessa sitoutuneet lavean tulkinnan seuraamiseen. Mielivaltaisesta tulkinnasta olisi GATS:in tapauksessa seurauksena vapauttamisprosessin hidastuminen, sen legitimiteetin heikkeneminen, vaikeudet sopimuksen noudattamisessa, sovittelutaakan lisääntyminen sekä kasvava kauppasotien uhka.

Toivomme, että Suomi varautuu ongelmiin, ja pyrkii järjestelmällisesti sisällyttämään tekemiinsä erityisiin GATS-sidontoihin varaukset huonosti toimivien markkinoiden säätelymahdollisuuden säilyttämiseksi. Toivomme myös varautumista GATS-sopimuksen XXI artiklan käyttöön, mikäli tarve niin vaatii. Artiklaa käytettäessä vaadittavaksi kompensaatioksi käynevät lisäsidonnat aloilla, joilla Suomella on jo valmiiksi matalat kaupanesteet, sekä yhtäläisten varaumien myöntäminen neuvotteluosapuolille. Edelleen toivomme, että Suomi toimisi aktiivisesti sekä WTO:ssa että EU:ssa de facto -syrjinnän käsitteen aitaamiseksi. Pyydämme myös harkitsemaan, pitäisikö market access -tyyppisiin sidontoihin kenties vastaisuudessa liittää de facto -tulkinnan vastainen varauma.

6. Suomelle esitetyt yksityiskohtaisemmat pyynnöt

Emme kehota Suomea tekemään lisäsidontoja tulevalla WTO-neuvottelukierroksella, mutta toivomme, että suurimpaan osaan Suomelle esitetyistä pyynnöistä muutoin myönnyttäisiin.

a) DEFENS katsoo, että ulkomaisten tuottajien syrjiminen on kokonaistaloudellisesti haitallista, ja että kansallista kohtelua koskeviin pyyntöihin pitäisi myöntyä. Uskomme myös, että kansallisen kohtelun haitattomuus on helpompaa varmistaa ja perustella kuin markkinoille pääsyyn liittyvien myönnytysten.

b) Uskomme, että hyvä hallintotapa edellyttää kaikkien selvennyksiä hakevien pyyntöjen myöntämistä.

c) Toivomme, että Suomi pyrkisi vähitellen eroon kaikista MFN-poikkeuksista. Esimerkiksi AV-alaa koskevaan pyyntöön tulisi siis suostua. Poikkeuksena saattavat olla julkisen TV- ja radiotoiminnan turvaamiseen vaadittavat varaumat, joihin DEFENS ei ota kantaa. Uskomme myös, että Pohjoismaiden välinen yhteistyö ei EU-aikana edellytä niin merkittävää laillista tukirakennetta kuin aiemmin, ja että siihen liittyvä maakohtainen poikkeus on tarpeeton.

d) Toivomme, että kansalaisuuteen perustuviin rajoitteisiin ja kansalliseen kohteluun liittyviä varaumia helpotetaan vähitellen. Samalla uskomme, että Ahvenanmaan asemaan ei tulisi puuttua, itsehallintoalueeseen liittyvien hankalien sopimusteknisten ongelmien tähden. Alueen hallinnon tulisi uskoaksemme pohjautua maakuntahallituksen itsenäiseen päätöksentekoon.

e) Emme ota kantaa maahanmuuttoon liittyviin laajempiin kysymyksiin, koska ymmärrämme niiden sitoutuvan tiukasti EU:n tasolla tehtäviin päätöksiin ja maamme sisäpolitiikkaan. Toivomme kuitenkin, että maahanmuuttoon liittyvän byrokratian keventämiseen liittyvät pyynnöt myönnetään.

f) Ymmärrämme, että neljänteen toimitustapaan liittyvät pyynnöt ovat vaikeita toteuttaa. Toivomme kuitenkin, että Suomi toimii aktiivisesti niiden hyväksi, niin yksipuolisesti kuin EU:ssakin, ja pyrkii uskottavuusongelman tähden myös WTO-sidontoihin. Aiheen monimutkaisuuden tähden kehotamme tässä kuitenkin lisäselvityksiin ennen sidontojen tekemistä.

g) Uskomme, että turismiin ja matkailuun liittyvät pyynnöt koskevat alaa, jolla yksityinen talous toimii moitteettomasti. Toivomme, että niihin liittyviin pyyntöihin myönnytään.

h) Toivomme, että korkeakoulutukseen liittyviin pyyntöihin ei oteta kantaa tällä neuvottelukierroksella aiheen laajuuden ja taloudellisen hankaluuden tähden. (Mahdolliset peruskoulutukseen liittyvät pyynnöt tulisi hylätä.) Sen sijaan aikuis- ja muuhun opetukseen liittyvät pyynnöt koskevat nähdäksemme aloja, joilla yksityinen sektori toimii jo nyt ihannoitavasti. Toivomme, että niihin liittyvät pyynnöt myönnetään. Uskomme myös, että aikuisopetus kokee lähivuosina mittavan muutoksen eläketaakan kasvamisen takia. Tämän takia toivomme, ettei aikuisopetukseen liittyviä sidontoja tehdä.

i) Uskomme, että rahoitus- ja vakuutusalaan mahdollisesti liittyvät informaatio-ongelmat ovat parhaiten hoidettavissa säätelyn keinoin. Sama pätee uskoaksemme myös asianajajaliiton jäsenyyteen ja asianajajan pätevyyteen. Toivomme, että näihin liittyvät pyynnöt myönnetään.

j) Uskomme, että rakennusala on kilpailtu, ja että julkiseen rakentamiseen tulisi ennemmin soveltaa tilaaja-tuottaja -mallin tapaisia ratkaisuja kuin suoranaista julkista provisiota. Näin nykyään onkin. Niinpä toivomme, että rakennusalaan liittyvät pyynnöt myönnetään.

k) Toivomme, ettei viemärijätteeseen liittyvään pyyntöön toistaiseksi suostuta, koska kilpailun toimivuudesta alalla on epäilyjä. Sen sijaan sanitaatioala on nähdäksemme hyvin toimiva. Pyydämme, että siihen liittyvään pyyntöön myönnytään.

l) Toivomme, ettei pyyntöön maakohtaisten rangaistustullien poistamisesta suostuta. Samalla toivomme kuitenkin, että niihin liittyviä käytäntöjä ja kriteerejä selkeytetään merkittävästi.

m) Uskomme, että paino- ja postituspalvelualat kestävät vapaata kilpailua. Lisäksi postitoiminnan osalta kattavan palvelun säilyttävä sääntöpohja on jo olemassa. Toivomme, että aloihin liittyvät pyynnöt myönnettään.

n) Uskomme, että lääkkeiden myyntirajoituksia koskevaan pyyntöön kansallisesta kohtelusta pitäisi suostua. Uskomme, että MA-tyyppinen sidonta tässä, sekä muutkin sidonnat alkoholijuomien kohdalla, ovat poliittisia mahdottomuuksia, ja ettei valmisteluaikaa tällä erää pitäisi haaskata niihin. Muutoin vähittäismyyntialan vapauttamista pitäisi jatkaa.

7. EU:lle esitetyt yksityiskohtaisemmat pyynnöt

EU:lle esitettyihin pyyntöihin liittyen toivomuksemme ovat yleisluontoisempia:

a) Toivomme, että Euroopan komissio avaisi neuvotteluprosessiaan, ja että yksityiskohtaiset, toimitusmuodon ja MA/NT-ehdot sisältävät listat pöydällä olevista pyynnöistä ja sitoumuksista tuotaisiin julkisuuteen, sekä pidettäisiin ajan tasalla neuvottelujen edetessä. Toivomme Suomen toimivan aktiivisesti WTO:ssa, jotta tällainen tieto olisi saatavissa myös WTO:n verkkotietokannasta.

b) Toivomme, että Suomi toimisi EU:ssa aktiivisesti markkinahäiriöille alttiiksi uskottuihin aloihin mahdollisesti liittyvien pyyntöjen hylkäämiseksi toistaiseksi. Tällaiset alat kärsivät tavallisesti tuntuvista mittakaavaeduista tai ulkoisvaikutuksista; erilaisia siirtoverkkoja pidetään hyvinä esimerkkeinä. Katsomme, että hätäisten sidontojen tekeminen tällaisilla aloilla on riskialtista, vaikka kauppaa tulisi niilläkin mahdollisuuksien mukaan vapauttaa.

c) Toivomme, että ellei hyviä vastakkaisia syitä voida esittää, Suomi pääsääntöisesti pyrkisi saattamaan kaupanesteidensä tason EU:n tämänhetkisiä sidontoja vastaaviksi tai alhaisemmiksi: sääntöjen väheneminen ja yhdenmukaistuminen helpottaisivat merkittävästi kauppakumppaniemme toimintaa Euroopassa.